Nyt mä olen kyllä hieman hukassa tuon haun suhteen... Jotenkin tarvis vaan löytää taas se sama tekemisen ilo ja riemu kun mitä aiemmin. Kun fiilis on tällä hetkellä lähinnä jännittämistä ja väkisin vääntämistä, ja tottakai Ronja reagoi siihen. Ja rupeaa ihmettelemään, että onko tää nyt sitä mitä mamma haluaa, vai pitäisikö tehdä asioita toisin (kuten näissä reeneissä, kun ensimmäisellä haukahti kerran myös maalimiehellä, toinen meni hyvin, ja kolmannella juoksi monta kertaa mun ja mm:n välillä et täällä se on, ja ilmaisi vasta sitten)... Täytyy nyt ottaa vaan ihan pelkkää ilmasureeniä kotona ja saada koko touhuun taas kunnon draivi päälle, niin ehkä mäkin saan sitten kasattua itseni ja luottamuksen koiraan.